alexei
NIMI Alexei ''Alexei''
ROTU, SUKUPUOLI Valkovenäjäntyöhevonen, ruuna VÄRI, SÄKÄKORKEUS Mustanruunikko, 152cm SYNTYMÄAIKA, IKÄ 09.05.2017, 4-vuotias PAINOTE Tarkoitus kouluttaa monipuoliseksi harrastehevoseksi KOULUTUS Satulaan totutettu, ohjasaettu, irtohypytetty OMISTAJA Suojärven hevostila |
Kun tuttavani, joka hiljaittain palasi reissultaan Venäjältä, kärräsi pihaan vuotiaan, juuri karvanvaihdon pahimmassa vaiheessa olevan, nuoren orin klopin en ollut uskoa silmiäni. Varsa räpiköi itsensä ulos trailerista, mutta pysähtyi kuin seinään ystäväni vierustalle ja tutkaili ympäristöään korvat hörössä. Ääntäkään se ei päästänyt. Nostin katseeni oria pitelevään mieheen, joka virnisti minulle kutakuinkin ilkikurisesti. ''Mikä tämä nyt sitten on? Ja mitä se tekee täällä?'' kysyin ja lukitin katseeni uudestaan vuotiaaseen, joka oli kirjaimellisesti rumimmassa mahdollisimmassa vaiheessa elämässään. ''Tarvitsen sille paikan kunnes voin laittaa satulan selkään. Katsos, sulla on täällä lääniä antaa sen kasvaa'' totesi mies itsevarmasti. Katselin varsaa hetken kädet puuskassa. En voinut kai kieltäytyäkään enää kun se oli vartavasten tänne asti raahattu. Venäjältä asti mitä ilmeisimmin. ''No onhan tuo talli ollut toistaiseksi täysin tyhjänä.. ja onhan täällä tilaa kasvaa tosiaan.'' Silloin vastatessani myöntyvästi en tosiaankaan uskonut, että puolitoistavuotta myöhemmin kun miehen piti palata sitä hakemaan lyötiinkin rekisteripaperit minun käteeni. Ostin orin omakseni, sillä en raaskinut enää siitä luopua. Siitä oli kasvamassa mitä upein hevonen - niin fyysesti kuin psyykkisestikin. Siitä oli tullut melkein vahingossa perheen jäsen.
Alexei on ihka oikea nallekarhu. Rakastaa rapsutuksia ja huomiota, silloin tällöin unohtaa olevansa hevonen eikä koira. Helppo taluttaa ja hoitaa, mitä nyt ei tykkää jos pepun taakse jäädään seisoskelemaan. Ei mikään potkuvarma siis, mutta mikäpä hevonen olisi. Oikein kiltti tapaus, ei tekisi pahaa kärpäsellekään kunhan ei jää tahallaan maalitauluksi.
Alexei on ihka oikea nallekarhu. Rakastaa rapsutuksia ja huomiota, silloin tällöin unohtaa olevansa hevonen eikä koira. Helppo taluttaa ja hoitaa, mitä nyt ei tykkää jos pepun taakse jäädään seisoskelemaan. Ei mikään potkuvarma siis, mutta mikäpä hevonen olisi. Oikein kiltti tapaus, ei tekisi pahaa kärpäsellekään kunhan ei jää tahallaan maalitauluksi.
i. Alek valkovenäjäntyöhevonen, musta, 150cm e. Kvitka valkovenäjäntyöhevonen, mustanruunikko, 153cm |
ii. Dnevnik valkovenäjäntyöhevonen, ruunikko, 155cm ie. Avrora valkovenäjäntyöhevonen, musta, 151cm ei. Iven valkovenäjäntyöhevonen, tummanruunikko, 152cm ee. Vitievataja valkovenäjäntyöhevonen, mustanruunikko, 157cm |
iii. Klavadi iie. Nika iei. Kumir iee. Ara eii. Iprit eie. Venera eei. Lev eee. Varvara |
Hoitotarvikkeet ja ruuat meille tarjoaa Oddpixel, Equestrian PRO, Varustekartano, Rohtojuuri ja Ravivaruste
YLEISET HOITO-OHJEET
⇢ Loimitus
- Syksyn sateilla, kuraisilla tai todella tuulisilla keleillä sadeloimi ulos.
- Ei sadeloimea kesäisin vaikka sataisi.
- Kovilla pakkasilla ulos toppaloimi.
- Kevyillä pakkasilla sadeloimi (alle villaloimi)
- Pakkasilla jos on todella hikinen fleece päälle ja sisälle kuivumaan.
- Kuljetuksessa syksystä kevääseen villaloimi.
⇢ Riimua ei saa jättää päähän tarhassa eikä laitumella.
⇢ Kesäisin pestävä jos on hikinen.
LIIKUTUKSEN HOITO-OHJEET
⇢ Tulossa
⇢ Loimitus
- Syksyn sateilla, kuraisilla tai todella tuulisilla keleillä sadeloimi ulos.
- Ei sadeloimea kesäisin vaikka sataisi.
- Kovilla pakkasilla ulos toppaloimi.
- Kevyillä pakkasilla sadeloimi (alle villaloimi)
- Pakkasilla jos on todella hikinen fleece päälle ja sisälle kuivumaan.
- Kuljetuksessa syksystä kevääseen villaloimi.
⇢ Riimua ei saa jättää päähän tarhassa eikä laitumella.
⇢ Kesäisin pestävä jos on hikinen.
LIIKUTUKSEN HOITO-OHJEET
⇢ Tulossa
Alexein ratsastuskamat tulossa pian!
Alexein kanssa ei vielä kilpaillla.
TAPAHTUMAT
Kutsu - 19.09.2021 - irtohypytystilaisuus nuorille
"Varsin sympaattinen nallekarhunen, joka ei varmasti ollut se kaikkein nopein, mutta ylitti metriset esteet olemukseensa nähden kovin helpon näköisesti. Käyttäytyi rohkeasti ja itsevarmasti ja oli helppo ottaa aina kiinni kujan jälkeen ja taluttaa sinne takaisin."
TILAISUUDET
Kutsu - 17.06.2020 - 821p. 2 star prospect
Kutsu - 19.09.2021 - irtohypytystilaisuus nuorille
"Varsin sympaattinen nallekarhunen, joka ei varmasti ollut se kaikkein nopein, mutta ylitti metriset esteet olemukseensa nähden kovin helpon näköisesti. Käyttäytyi rohkeasti ja itsevarmasti ja oli helppo ottaa aina kiinni kujan jälkeen ja taluttaa sinne takaisin."
TILAISUUDET
Kutsu - 17.06.2020 - 821p. 2 star prospect
Sanamäärä 400 / Kirjoittanut Casper / 15.10.2021 / Ensimmäistä kertaa hyppäämässä!
Alexei otti ensimmäisiä askelia kohti monipuolista menopelin uraansa Kastehelmen tallilla järjestettävässä nuorten irothypytystilaisuudessa josta on nyt kuukausi aikaa. Oltiinhan Alexeita tutustutettu puomeihin ja kavaletteihin jo aiemminkin, mutta ei sitä sen suuremmin kuitenkaan koskaan oltu irtohypytetty. Totta puhuen jännitti ajatuksena, että miten se liikkuu siellä puomien seassa. Olihan se vähän raskaamman rakenteinenkin. Ajomatka Kastehelmeen ei ollut pitkä, puolisentoista tuntia ja ori möllötti trailerin kyydissä koko matkan ilman mitään ihmeellisempiä. Ei sen päässä oikein näyttänyt liikkuvan juuri mitään. Kunhan napsi välillä heinää heinäverkosta. Olisi se sitä enemmänkin voinut syödä, joten oli se varmaan hieman hermostunut loppujen lopuksi. Matkusti kuitenkin reippaasti ja se oli minulle kaikkein tärkein juttu, koska on tärkeää, että minun hevoset osaavat matkustaa rauhakseen myös yksin kun tarve sille tulee.
Kun ori pääsi ulos trailerista saavuttuamme päämääräämme heräsi se taas eloon. Selkeästi innostuneisuutta oli ilmassa ja Kastehelmen tallin asukkaat ja irtohypytykseen tulleet vieraat saivat sen kuulla. Ori hirnui koko keuhkojensa koon edestä, mutta naru ei missään vaiheessa mennyt kireäksi. Rapsutin orin kaulaa ja muistan sanoneeni sille, että ''hyvä poika, tuollallailla.'' Oli vähän hullunkurista ihastella kivan näköisiä tiloja ja edessä häämöttävää maneesia, kun on niin pitkään tyytynyt niin vähiin oloihin kotona. Ei se minua haitannut ja ainahan maneesin saa jostain vuokralle tunnuksi tai pariksi..
Kerääntyessämme maneesiin huomasin, että Alexei oli vanhimmasta päästä. Tilaisuudessa oli ainoastaan yksi toinen neljävuotias, loput olivat keskimäärin kahden tai kolmen vuoden ikäisiä. Päivän nopein tai taidokkain hyppääjä ei Alexei myöskään missään nimessä ollut. Se oli hidas ja raskaan oloinen hyppääjä verrattuna kevyisiin puoliverisiin, mutta suureksi yllätykseksi ei metrin esteetkään tuntuneet painavan jaloissa! Suositeltu korkeus suomenhevosille oli jotain 90cm ja 110cm väliltä ja olin ajatellut, että varmaan rakenteellisesti Alexei oli näitä lähimpänä, mutta turvallisuus (tai jännityksellisistä) syistä laitoin rajan nippa nappa metriin. Se mistä sain lisäksi olla ylpeä oli rohkea asenne esteisiin ja helppo käsiteltävyys koko tilaisuuden ajan - kaikista tilaisuuden varsoista ei voinut sanoa samaa! Ei sillä tietenkään, että kehuskelisin. "Varsin sympaattinen nallekarhunen, joka ei varmasti ollut se kaikkein nopein, mutta ylitti metriset esteet olemukseensa nähden kovin helpon näköisesti. Käyttäytyi rohkeasti ja itsevarmasti ja oli helppo ottaa aina kiinni kujan jälkeen ja taluttaa sinne takaisin." Saatiin vielä tilaisuuden pitäjältä kommentiksi.
En usko, että ratana koskaan noustaan noin hulluihin korkeuksiin tämän kaverin kanssa, mutta ehkä toiveikkaasti ajatellen voidaan kuvitella joskus hyppäävämme 80cm ratoja. Katsellaan sitä joskus sitten hamassa tulevaisuudessa kun alkaa satula - ja ihminen selässä - olemaan tälle tuttuja juttuja kaikkien muiden hienouksien lisäksi. Kyllä tästä kiva hevonen vielä tulee.
Alexei otti ensimmäisiä askelia kohti monipuolista menopelin uraansa Kastehelmen tallilla järjestettävässä nuorten irothypytystilaisuudessa josta on nyt kuukausi aikaa. Oltiinhan Alexeita tutustutettu puomeihin ja kavaletteihin jo aiemminkin, mutta ei sitä sen suuremmin kuitenkaan koskaan oltu irtohypytetty. Totta puhuen jännitti ajatuksena, että miten se liikkuu siellä puomien seassa. Olihan se vähän raskaamman rakenteinenkin. Ajomatka Kastehelmeen ei ollut pitkä, puolisentoista tuntia ja ori möllötti trailerin kyydissä koko matkan ilman mitään ihmeellisempiä. Ei sen päässä oikein näyttänyt liikkuvan juuri mitään. Kunhan napsi välillä heinää heinäverkosta. Olisi se sitä enemmänkin voinut syödä, joten oli se varmaan hieman hermostunut loppujen lopuksi. Matkusti kuitenkin reippaasti ja se oli minulle kaikkein tärkein juttu, koska on tärkeää, että minun hevoset osaavat matkustaa rauhakseen myös yksin kun tarve sille tulee.
Kun ori pääsi ulos trailerista saavuttuamme päämääräämme heräsi se taas eloon. Selkeästi innostuneisuutta oli ilmassa ja Kastehelmen tallin asukkaat ja irtohypytykseen tulleet vieraat saivat sen kuulla. Ori hirnui koko keuhkojensa koon edestä, mutta naru ei missään vaiheessa mennyt kireäksi. Rapsutin orin kaulaa ja muistan sanoneeni sille, että ''hyvä poika, tuollallailla.'' Oli vähän hullunkurista ihastella kivan näköisiä tiloja ja edessä häämöttävää maneesia, kun on niin pitkään tyytynyt niin vähiin oloihin kotona. Ei se minua haitannut ja ainahan maneesin saa jostain vuokralle tunnuksi tai pariksi..
Kerääntyessämme maneesiin huomasin, että Alexei oli vanhimmasta päästä. Tilaisuudessa oli ainoastaan yksi toinen neljävuotias, loput olivat keskimäärin kahden tai kolmen vuoden ikäisiä. Päivän nopein tai taidokkain hyppääjä ei Alexei myöskään missään nimessä ollut. Se oli hidas ja raskaan oloinen hyppääjä verrattuna kevyisiin puoliverisiin, mutta suureksi yllätykseksi ei metrin esteetkään tuntuneet painavan jaloissa! Suositeltu korkeus suomenhevosille oli jotain 90cm ja 110cm väliltä ja olin ajatellut, että varmaan rakenteellisesti Alexei oli näitä lähimpänä, mutta turvallisuus (tai jännityksellisistä) syistä laitoin rajan nippa nappa metriin. Se mistä sain lisäksi olla ylpeä oli rohkea asenne esteisiin ja helppo käsiteltävyys koko tilaisuuden ajan - kaikista tilaisuuden varsoista ei voinut sanoa samaa! Ei sillä tietenkään, että kehuskelisin. "Varsin sympaattinen nallekarhunen, joka ei varmasti ollut se kaikkein nopein, mutta ylitti metriset esteet olemukseensa nähden kovin helpon näköisesti. Käyttäytyi rohkeasti ja itsevarmasti ja oli helppo ottaa aina kiinni kujan jälkeen ja taluttaa sinne takaisin." Saatiin vielä tilaisuuden pitäjältä kommentiksi.
En usko, että ratana koskaan noustaan noin hulluihin korkeuksiin tämän kaverin kanssa, mutta ehkä toiveikkaasti ajatellen voidaan kuvitella joskus hyppäävämme 80cm ratoja. Katsellaan sitä joskus sitten hamassa tulevaisuudessa kun alkaa satula - ja ihminen selässä - olemaan tälle tuttuja juttuja kaikkien muiden hienouksien lisäksi. Kyllä tästä kiva hevonen vielä tulee.
tämä on virtuaalitalli / this is a sim-game stable